Aamupalalla Bremenissä ja vähän muutakin

Emme tosiaan ottaneet hostellin tarjoamaan melko kallista aamupalaa, vaan mieluummin söimme sitten hieman kevyemmän aamupalan jossain kaupungilla, jotta sitten jaksaa taas hetken kuluttua syödä uudestaan :)

Koskapa majoituimme aivan rautatieaseman vieressä, tuli sen ympäistössä pyörittyä paljon kun kaikki ratikat lähtivät siitä vierestä. Rautatieasemalla on kymmeniä pieniä liikkeitä joista varmaan puolet vähintäänkin myivät ruokaa. Oli kahviloita, kebabberioita ja aasialaista ruokaa tarjoavia paikkoja vieri vieressä. Joillain kejuilla näytti olevan jopa kaksi liikettä asematunnelin eri päissä. Valinnanvaraa siis riitti.

Tokikin hinnat olisivat saattaneet olla jossain hieman syrjemmässä hieman alhaisemmat, mutta koska kaikki maksoi jo tuollakin vähemmän kuin Suomessa, emme niin ottaneet paineita jahdataksemme mahdollisimman alhaisia hintoja.

Lauantain lentomme saapui vasta enemmän lounasaikaan joten silloin emme enää aamiaista hakeneet. Sunnuntaina siis lähdimme ensikertaa aamiaisapajia kartoittamaan. Päädyimme juurikin tuonne rautatieaseman tunneliin pyörimään vesisateen yllättäessä heti aamusta. Aikamme haahuiltuamme ja kuljettuamme tunnelin päästä päähän pariin otteeseen päädyimme ostamaan eväät mukaamme Le Crobag-kahvilasta. Päädyimme kahvilaan siksi, että vaikka kaikissa tiskeissä kaikki näytti äärimmäisen hyvälle, oli tuo kyseinen broilerleikepatonki jotenkin erityisen houkutteleva. Otimme yhden sellaisen ja kaveriksi vielä juusto-kinkku-croisantin sekä kahvin, hinnaksi tuli n. 7,50 €. Kalliimmasta päästä siis tämä eväs.

Le Crobagin broilerleikepatonki ja juusto-kinkku-croisant.

Ja Bremenissä tosiaan kun on kyseessä broilerleikepatonki tai juusto-kinkku-croisant, niin siellä välissä on sitä nimessä mainittua tuotetta. Ei alkuunkaan niinkuin meillä että välistä löytyy näön vuoksi pieni kökkö sitä tärkeintä ainesosaa. Ja nuo salaatit! Ne olivat kyllä kaikkialla niin tajuttoman fressejä ja ihania. Kaikki leivät näytti juuri siltä miltä meillä mainoskuvat näyttävät ja todellisuus onkin sitten jotain ihan muuta. Mutta ei Bremenissä.

Suurimmassa osassa kahviloista tuntui olevan kolme kahvikokoa, small, medium ja large. Jäimme siihen uskoon että Suomen tavallisen kokoinen kahvi oli tuolla small, sillä medium oli ihan järjettömän kokoinen mortteli. Largea emme kokeilleet, miten iso se sitten lienee :D

Toisena aamiaiskertana päädyimme jälleen rautatieaseman tunneliin. Meitä taisi sinne ajella silloin polkupyörien vuokraus, jota emme sitten kuitenkaan löytäneet ja jäi pyörät vuokraamatta. Mutta aamupalaa saatiin kuitenkin.

Emme tietenkään samaan paikkaan halunneet mennä vaikka eväät olivatkin edellisaamuna vakuuttaneet, vaan olimme niinkin uskaliaita että päädyimme viereiseen kahvilaan nimeltä Werder-Bäcker Bünger. Siellä otimme juustosämpylän ja mozzarellapatongin sekä kahvin, hinta n. 6,50 €. Perushyviä molemmat, mutta jäivät kyllä ehdottomasti kakkoseksi edellisaamun eväille.
 

Juustosämpylä ja mozzarellapatonki.

Viimeinen varsinainen aamiainen oli sitten lähtöämme edeltävänä päivänä. Lähtöpäivänä kun nautimme enää lähikaupasta napatut kinkku-croisantit lentokentälle menevää ratikkaa odotellessamme. Viimeinen aamiainen oli sitten jo jostain muualta kuin asematunnelista. Pääsimme jopa ihan keskustaan asti ennen kuin nälkä yllätti. Otimme mukaan leivät Bäckerei und Konditorei Tantzenista, osoite Langenstraße 25-29, aivan keskustan ainoan Lidlin vieressä.

Otimme kinkkusämpylän ja täytetyn fladenbrot:in, eli litteän leivän ja sen iänikuisen kahvin, hinta n. 7 €. Kinkkusämpylä oli taas ihan perussämpylä, mutta tuo fladenbrot oli H-Y-V-Ä. Ensinnäkin leivän rakenne oli jotenkin erilainen kuin tavallisessa leivässä. Se oli jotenkin tosi huokoinen ja kostea. Oikein hyvän makuinen. Lisäksi täytteet olivat iloinen yllätys. Luulimme tilatessamme että se on kananmunatäytteinen leipä kasviksineen. Mutta syödessä paljastui että leivän sisältä löytyi kananmunan lisäksi juustoa, kinkkua, majoneesia ja tietysti kasviksia paljon. Oli todella hyvänmakuinen leipä, ja vieläpä valtavan iso. Tuolla jaksoi kyllä pitkälle.

Pikkuvälipalaksi söin parina viimeisenä iltana tällaiset:

Nutella & Go!

Eli tuossa samassa pakkauksessa on pikku annos Nutellaa ja leipätikkuja joilla syödä sitä. Olipa vaan nerokas keksintö, meillekin näitä! Purkin hinta oli vajaan euron.

Se mikä meitä jäi harmittamaa niin vietävästi oli se, että emme tajunneet syödä Bremenissä jäätelöä kuin kerran ja silloinkin vain yksi pienenpieni pallo puoliksi kun olimme ihan ähkyssä syömisen jälkeen. Ainakin nimittäin tuo kyseinen sulkaajäätelö oli tosi hyvää. Bremenin jäätelöt olivat aivan erirakenteisia kuin meillä Suomessa. Ne olivat pehmeitä, melkein kuin pehmiksiä kaikki. Ja tosi vahvan makuista oli ainakin tuo kyseinen jäde. Lidlistä saanee jotain saman makuista, vaan ei rakenteista.

Meitä kun se aurinko ei niin paljoa ilahduttanut läsnäolollaan, joten jäi tuo jäätelön syönti tosiaan enemmän ajatuksen tasolle. Kyllä, harmittaa paljon. Kyllähän jäätelöä jaksaisi aina syödä!