maanantai 3. joulukuuta 2012

Muuttotauko meneillään

Hengissä ollaan edelleen :)

Katiskatar perheineen on muuttanut uuteen kotiin. Uuden elämän alku omakotitalollisena ottaa tässä alkuunsa hieman koville, joten blogissa hiljaisuus jatkunee vielä tovin. Sen vähän mitä olen ruokia laitellut, olen kyllä kuvannut, mutta katsotaan niitä postauksia sitten kun talo alkaa olla asuttavassa kunnossa. Tällä hetkellä kaikki paikat notkuu jos jonkinlaista roinaa ja rompetta :)

Mukavaa joulunodotusta kaikille blogimaailman ystäville!

torstai 1. marraskuuta 2012

Porkkanaton coleslaw

En viimeksi jotenkin lämmennyt sille porkkanalle tuolla coleslaw seassa kun se värjäsi sen koko salaatin ihan oranssiksi. Enkä kyllä ollut makuunkaan ihan täysin tyytyväinen joten uutta kokeilua kehiin.

1 pieni kaali
1-1,5 dl turkkilaista jugurttia
0,5-1 dl majoneesia
ehkä 3 rkl valkoviinietikkaa
ehkä 2 rkl sitruunamehua
1,5 tl sinappia
suolaa
mustapippuria

Raasta kaali oikein ohueksi suikaleeksi. Sekoita kulhossa jugurtti, majoneesi sinappi ja osa mausteista. Maistele ja mausta lisää niin että on vähän liian hapokasta kun kuitenkin kaali vie sitten oman osansa mausta. Sekoita kaalin joukkoon ja anna tekeytyä jääkaapissa muutama tunti.

Tästä tuli kyllä kovin pliisun väristä. Kyllä tähän jotain väriä pitää saada. Jossain ohjeessa oli käytetty paprikaa...

Mmm... Ihan ok oli tämäkin, mutta ei vieläkään täydellistä. Täytyy kysellä ohjetta tutuilta jotka on joskus erittäin hyvää coleslawta tehneet. Majoneesi on kyllä tosi ärsyttävän voimakkaan makuista ja sen maku meinaa herkästi puskea läpi kaikesta muusta. Tarkkana siis majoneesin määrän kanssa ja maustamisen kanssa. Kun on kunnolla mausteita ei se majoneesikaan sieltä pahasti kumittele.

Edelleen peräänkuulutan sitä että onnistuisiko jotenkin tämän "itkettäminen" niin että valmiista salaatista ei sitten enää irtoaisi ihan niin paljon nestettä. Jos raasteen päälle ripottelisi vähän suolaa ja antaisi tovin odotella ja sitten vähän puristelisi niin auttaisiko asiaa?

keskiviikko 31. lokakuuta 2012

Helpot ja nopeat browniet

Mieleni teki viikonlopun alkajaisiksi leipoa jotain pientä kivaa ja browniet tulivat sitten mieleeni. Googlettelemalla päädyin LeivinLiina-blogiin josta nappasin alla olevan reseptin.

2,4 dl sokeria
5 rkl voita
2 munaa
0,8 dl kermaa
4 rk kaakaojauhetta
1,6 dl vehnäjauhoja
1 tl vaniljasokeria
hyppysellinen suolaa

Vatkaa voi ja sokeri hyvin yhteen. Lisää munat kovasti sekoittaen ja sen jälkeen kuivat aineet ja viimeiseksi kerma. Sekoita taikina tasaiseksi. Kaada taikina leivinpaperoituun tai voideltuun pieneen (esim. 20*21 cm) vuokaan, itselläni puolikkaan pellin kokoinen vuoka josta rajasin reilun puolikkaan foliotolloilla ja leivinpaperilla. Paista 175 asteessa 20-25 min.


Ja myöntää täytyy että tuli helposti hyvää. Aika pieni annoshan tätä tuli, että jos syöjiä on enemmän kuin me kaksi ahmattia niin sitten suosittelen tuplaamaan tai triplaamaan annoksen ettei tule kenllekään paha mieli.

Suosittelen lämpimästi.

sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Vaniljainen omenapiirakka

Henskis teki tätä herkkupiirakkaa Ravintolapäivänä ja siitä se ajatus sitten lähti :)

Pohja:
2 kananmunaa
2 dl sokeria
2,5 dl vaahtoutuvaa vaniljakastiketta
7 dl vehnäjauhoja
4 tl levinjauhetta
160 g pehmeää rasvaa

Päälle:
2 prk maitorahkaa
2 kananmunaa
3-4 tl vaniljasokeria
1 dl sokeria
omenoita viipaleina
kanelia

Vatkaa kananmunia ja sokeria hetki käsin. Lisää vaniljakastike sekä kuivat aineet. Sekoita. Lisää lopuksi pehmeä, huoneenlämpöinen rasva ja sekoita hyvin. Taputtele taikina jauhojen avulla leivinpaperilla vuoratulle pellille.

Sekoita rahka, kananmunat sekä sokerit keskenään. Levitä rahka taikinan päälle. Pese, kuori ja viipaloi omenat. Levitä viipaleet rahkan päälle. Siivilöi päälle kanelia. Paista 200 asteessa n. 20 min.

Ja voi että onkin hyvää. Tästä tuli kyllä kerralla oma lempparini. On ihanan mehevää ja tätä voisi syödä vaikka kuinka paljon :)

perjantai 26. lokakuuta 2012

Coleslaw

500 g kaalia
3 porkkanaa
2 dl majoneesia
1 dl venäläistä jugurttia
3 rkl omenaviinietikkaa
2 rkl sitruunamehua
suolaa
sokeria
mustapippuria

Suikaloi kaali ohueksi suikaleeksi, esim. juustohöylällä. Raasta porkkana. Sekoita kulhossa majoneesi, jugurtti, etikka, sitruunamehu sekä mausteet. Sekoita kaikki yhteen, tarkista maku.
Ensi kerralla porkkanan voisi laittaa jossain eri muodossa, jotenkin tuo raastaminen vei siitä kaiken värin ja siitä tuli vain tuollaista oranssia mössöä tuonne sekaan. Maku oli kyllä hyvä ja vedinkin tätä useana aamuna aamupalaksikin kun oli niin herkkua. Täysin tyytyväinen en kylläkään ollut tuohon kastikeosastoon. Se vaatii vielä vähän säätämistä.

Tämäntyyppisissä salaateissa ärsyttää kun ne jonkin aikaa seisottuaan erittävät niin hirveät määrät nestettä, että oikein uivat siinä. Ei ole esteettistä tarjoiluastian pohjalla ja sitä viimeistä lusikallista on kamala ottaa/syödä kun se on ihan kuin jotain kermakaalikeittoa :D

maanantai 15. lokakuuta 2012

Paprikabroileri

Ostin kaupassa käydessäni ihan ilman mitään suunnitelmaa paketin broilerin fileepihvejä. Kotona meinasi kehtuuttaa lähteä tekemään niistä mitään kun ei tosiaan ollut ajatusta. Mutta hetken kaappeja pengottuani päädyin seuraavaan:

1 pkt broilerin fileepihvejä, meikäläisen paketissa oli 6 kpl
100-150 g pakastepapriksuikaleita
1 isohko punasipuli
3 pientä valkosipulin kynttä
1 dl kermaa
1/2 prk smetanaa
50 g maustamatonta tuorejuustoa
1 tl sambal oelek-tahnaa
mustapippuria, suolaa

Paista voiöljyseoksessa broileripihvien pinnat kauniin värisiksi. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Laita uunivuokaan. Kuumenna pannussa taas tilkka öljyä sekä voita ja kuulottele siinä punasipulisiivuja, paprikoita sekä valkosipulisilppua. Lisää kerma, smetana sekä tuorejuusto ja mausta. Anna kiehua hetki. Kaada seos broilereiden päälle ja paista 200 asteisessa uunissa n. 30 min. Tarjoa perunamuussin kanssa.

perjantai 12. lokakuuta 2012

Katkarapusalaatti

Katkarapuja on tullut käytettyä salaateissa luvattoman vähän. Miksi? Siksi että katkarapu joskus muinoin oli itselleni hieman vieras herkku enkä suostunut syömään sitä ollenkaan. Sitten pikkuhiljaa aloin sietää sitä pizzassa, mutta jostain syystä minulla oli neuroosi että katkarapua ei saa katkaista. Eli kun leikkasin pizzaa, piti aina kiertää ne ravut, ettei se leikkaannu :D

Nykyisin minulle ei enää ole tällaisia estoja, mutta jotakin on jäänyt vielä jäljelle ja rapujen syönti on jäänyt aika vähille. Nyt sitten olen pariin otteeseen tehnyt katkarapusalaattia, ihan omasta päästäni vaan. Alla ohje joka on riittänyt n. 3 annokseen ruokasalaattina.

1/2 ps isoja katkarapuja
1/2 dl öljyä
1 rkl balsamicoa
1 tl sinappia
1/2-1 tl sambal oelekia
1 valkosipulinkynsi silputtuna
suolaa, pippuria

Sulata ravut pakkauksen ohjeen mukaan. Sekoita marinadin ainekset ja sekoita sulien rapujen joukkoon. Anna maustua n. tunti. Pilko salaattiainekset, esim. 1 ps salaattia, 1 rs miniluumutomaatteja ja 1/2 kurkku. Sekoita rapujen joukkoon. Itse lisäsin ruokaisuutta vielä keitetyillä kananmunilla ja paketillisella halloumia jonka olin liottanut n. 15 min (jotta liika suola lähtee pois), viipaloinut, kuivannut ja paistanut öljytilkassa pannulla. Tarjoa heti, ei tykkää odottelusta.



Hyvää on, vaikka itse sanonkin. Ravut imaisevat kivasti marinadia hieman itseensä ja loppu marinadi maustaa sitten koko salaatin.

torstai 11. lokakuuta 2012

Guinneskakku - Katiskatar retroilee

Katiskatar retroilee neljännen kerran. Postasin ohjeen 29.3.2010.

Tutustuin tähän herkkuun ystävän juhlissa. Ystävä on melko taloustaidoton mies, mutta hänpä päätti yllättää kaikki ihan kertaheitolla ja tehdä kakun. Tokikin sillä oli vaikutusta, että joku toinen mies oli jo tuon kakun tehnyt joissain toisissa juhlissa ja taloustaidoton ystävämme oli sitä päässyt maistamaan. Ja tietysti myös sillä oli vaikutusta, että ohjeeseen tulee OLUTTA.

Ohjeen löysin sitten kuitenkin Voisilmäpelistä. Alunperin se on Nigella-ohjelmasta, mutta Voisilmäpelin tekijä oli vähän muutellut ohjetta terveysystävällisemmäksi.

2 1/2 dl Guinnessia
200 g voita
2 1/2 dl tummaa kaakaojauhetta
4 1/2 dl sokeria
1 1/2 dl creme fraichea
2 munaa
vanilijasokeria
4 dl vehnäjauhoja
2 1/2 tl ruokasoodaa

kuorrutus:
200 g maustamatonta tuorejuustoa (esim. Philadelphia)
2 1/2 dl tomusokeria
1 dl kuohu- tai vispikermaa

Mittaa kattilaan olut ja voi. Hämmentele miedolla lämmöllä kunnes voi on sulanut. Lisää kaakaojauhe ja sokeri ja sekoita, kunnes ainekset ovat sulaneet sileäksi, tummaksi seokseksi. Siirrä syrjään liedeltä.

Vatkaa kevyesti keskenään creme fraiche, munat ja vaniljasokeri. Sekoita olut-voi-kaakaoseokseen.
Sekoita keskenään vehnäjauhot ja sooda ja lisää ne sen jälkeen taikinaan.

Kaada taikina leivinpaperilla vuorattuun ja voideltuun irtopohjakakkuvuokaan. Paista 180-asteisessa uunissa n. 40-60 minuuttia. Varo paistamasta kakkua liian kuivaksi, se on herkullisinta hieman kosteana. Halutessasi voit hiukan kostuttaa paistettua kakkua yli jääneellä oluella.

Kun kakku on jäähtynyt, valmista kuorrutus. Sekoita keskenään tuorejuusto ja tomusokeri kevyesti vatkaten. Lisää joukkoon kerma. Levitä kuorrute kakun päälle Guinness-tuopin vaahtoa matkien.
Saa vetäytyä muutaman tunnin tai jopa yön yli, jotta on parhaimmillaan.
Kuva Nigellan kakusta, koska omani oli kadonnut :/

Ja järjettömän hyvä kakkuhan tämä on, ei siitä pääse mihinkään. Uskomattoman tuhti suklaakakku ja makea tomusokerihöttö päällä. Tämä on taas niitä kakkuja, että ei tätä paljoa kerralla pysty syömään, mutta riittääpähän iloa sitten pidemmäksi aikaa :)

tiistai 9. lokakuuta 2012

Kaalikeitto

Se alkaa todella olla syksy taas. Ja syksyllä pitää syödä tiettyjä ruokia. Pakkohan ei tietty ole, mutta tätä ajatusta puoltaa muutamatkin asiat. Nyt on nimittäin tiettyjen tuotteiden hinnat alimmillaan, niitä on tarjolla joka kaupassa laarikaupalla, tai mikä vielä parempaa, metsässä tai omalla pellolla. Ja se laatu, ihanat kesäkaalit, uudet ohutkuoriset sipulit, porkkanat... Siinäpä nyt muutama mitkä päätyivät syksyn alkajaisiksi pataan kaalikeiton muodossa.

1 kesäkaali, semmoinen melko pikkuinen
2 sipulia
2 isoa porkkanaa
2 valkosipulin kynttä
400 naudan paistijauhelihaa
vettä
suolaa
kasvisfondia
mustapippuria
1-2 tl meiramia

Kuumenna kattilassa vettä sen verran että kaalit peittyy, ei liikaa. Vettä voi lisätä myöhemminki. Lisää viipaloidut sipulit sekä suikaloitu kaali ja suolaa. Anna kiehua 30 min. Pilko porkkanat ja lisää kattilaan. Paista jauheliha, mausta sitä hieman suolalla ja mustapippurilla ja lisää sekin. Anna kiehua vielä kunnes porkkanat ovat lähes kypsiä. Maista ja mausta ja anna kiehua vielä hetki että maut tasoittuu.

Tarjoa smetanan kanssa.

 Mitä tästä nyt voit taas sanoa. Muuta kuin että na-am :)

maanantai 8. lokakuuta 2012

Jauhelihakesäkurpitsapiilot

Insiproiduin kaupassa ostamaan kesäkurpitsan ilman sen suurempia ajatelmia siitä mihin sen käyttäisin. Kurpitsan levättyä pari päivää jääkaapissa sain idean:

1 kesäkurpitsa
400 g jauhelihaa
sipuli
1 valkosipulinkynsi
kananmuna
worchestershirekastiketta
suolaa
pippuria

Ota kesäkurpitsasta juustohöylällä pitkittäin suikaleita. Aina kun siemenet alkaa tulla vastaan käännä kurpitsasta toinen kylki ja höylää sieltä. Siemenosa heitetään pois. Suolaa suikaleet kevyesti ja levitä ne uunipellille. Paista 200 asteessa n. 10 min, että pehmenevät ja liiat nesteet haihtuvat pois.

 Kuulota öljytilkassa silputtu sipuli. Annan jäähtyä. Sekoita jauheliha, sipuli, silputtu valkosipuli, kananmuna ja mausteet. Pyörittele jauhelihasta noin kämmenen levyisiä pötköjä. Kääri jokainen pötkö kesäkurpitsasuikaleeseen. Paista pötköihin väri pintaan ja nosta uunivuokaan. Peitä juustoraasteella ja paista 200 asteessa kunnes juusto saa kauniin värin. Tarjoa esim. perunamuussin kanssa.


Olivat tosi hyviä. Ja vähän erilaisia kuin ihan perus jauhelihapullat/pihvit/murekkeet. Isäntä ihastui myös, eli näitä tehtänee vielä uudestaankin. Munakoisokin saattaisi olla hyvä vaihtoehto kesäkurpitsalle.
Vähänhän näitä joutui näpertelemään, mutta välillä näpertely on vain hyvästä :)

sunnuntai 7. lokakuuta 2012

Täytetyt kananmunat

Tällaiset alkupalakanamunat on olleet jo pidempään mielessä ja nyt sitten vihdoin tein näitä. Ohje omasta päästä kun ei netistä oikein mieleistä tuntunut löytyvän.

6 kananmunaa
1 kesäsipuli varsineen
1 prk tonnikalaa
1/2 venäläistä/turkkilaista/maustamatonta jugurttia
1/2 dl majoneesia
sitruunapippuria

Keitä kananmunat 10 min ja jäähdytä kylmässä vedessä. Halkaise munat ja kaavi keltuaiset kulhoon. Silppua sipuli ja lisää kulhoon. Lisää myös tonnikala ja sekoittele tasaiseksi mössöksi. Lisää jugurtti, majoneesi sekä pippuri. Sekoita, tarkista maku ja jos ok niin lapo munanpuolikkaisiin lusikallinen täytettä. Koristele tuoreilla yrteillä jos niitä sattuu olemaan.
Riippuen muista tarjottavista ja tarjoaako näiden munien kanssa jotain muutakin, sopiva määrä syöjää kohti linee 1-3 puolikasta.

 Oli hyvää. Savulohi kävisi tähän varmasti myös paremmin kuin hyvin. Näitä voi tarjota pelkiltään, mutta varmaan joku salaatti kävisi tähän ihan kivasti rinnalle.

maanantai 17. syyskuuta 2012

Perunapizza - Katiskatar retroilee

Katiskatar retroilee-tekstien kolmannessa osassa muistellaan perunapizzaa. Ohje Ruokalasta. Alla oma muunnelmani postattuna alunperin 28.2.2010. Ohjeesta tulee yksi pizza.
1,5 dl vettä 
2tl kuivahiivaa
1 tl sokeria
2,5-3 dl durum-vehnäjauhoja
ripaus suolaa
1 dl oliiviöljyä
Perunatäyte:

3-4 perunaa
2 punasipulia
tilkka smetanaa
suolaa
timjamia
mustapippurirouhetta


Lämmitä vesi lämpöiseksi, noin 40 asteiseksi. Lisää joukkoon kuivahiiva ja sokeri. Sekoita sekaan vehnäjauhot ja suola ja vaivaa taikinaksi. Vaivaa taikinalle hyvä sitko ja lisää oliiviöljyä joukkoon. Vaivaa vielä hetki ja jätä taikina nousemaan lämpimään paikkaan noin puoleksi tunniksi.

Kauli taikina leivinpaperille. Siivuta perunat ja punasipuli ohuiksi siivuiksi. Kuumenna pannussa tilkka oliiviöljyä ja kuulota perunat ja punasipulit siinä. Sivele pizzapohja oliiviöljyllä ja sitten smetanalla ja levitä päälle peruna- ja sipulisiivut. Ripottele päälle suolaa, timjamia ja mustapippurirouhetta.

Paista 250 asteisessa uunissa noin 20 min tai kunnes pohja on rapea.


Loistavan makuista tuli. Eihän tuo mitään perus pizzaa juuri muistuta, mutta ihan omana itsenään on kyllä herkkua. Joskus myöhemmin kokeilin tehdä tätä uudemman kerran ja jätin smetanan pois. Virhe! Smetana tuo muuten ehkä hieman kuivakkaaseen pizzaan mehevyyttä ja makua.Tämä käy mielestäni hienosti esim. vähän erikoisemmaksi piirakan korvikkeeksi vieraille tarjottavana. Varmasti herättää ihmetystä/järkytystä/ihastusta.

maanantai 10. syyskuuta 2012

Jamie Oliverin Fantastinen kalapiirakka - Katiskatar retroilee

Toisena retroilun aiheena on Fantastinen kalapiirakka. Tämän Jamie Oliverin Alastoman kokin paluu kirjasta löytyvän ohjeen postasin alun perin 4.2.2010. Täytyy tunnustaa, että vaikka tämä oikeasti oli aivan mielettömän hyvää, en ole tehnyt tätä enää sen jälkeen. Mieleen on jäänyt se, että tässä oli paljon väkerrettävää ja pientä piperrystä ja ehkäpä siksi se on jäänyt unholaan. Ihan perus suomalaista piirakkaahan tämä ei muistuta yhtään, vaan muistuttaa enemmänkin kotoista lihaperunasosevuokaa. Ohjeella tulee kuusi annosta.

5 suurta perunaa kuorittuna ja leikattuna 2,5 cm paloiksi
suolaa ja vastarouhittua mustapippuria
2 munaa
2 suurta kourallista pinaattia
1 sipuli, kuori ja silppua
1 porkkana kuorittuna ja pilkottuna pieniksi kuutioiksi
neitsytoliiviöljyä
3 dl kermaa
2 kunnon kourallista raastettua kypsää cheddaria tai parmesaania
1 sitruunan mehu
1 kukkurallinen tl englantilaista sinappia
1 suuri kourallinen persiljaa silputtuna
500 g turskaa, kuhaa, siikaa tai kirjolohifileetä nahattomana ja ruodottomana, suikaleiksi leikattuna
muskottia jos haluat


 Keitä perunoita suolalla maustetussa vedessä 2 minuuttia. Lisää sitten munat kypsymään ja anna kiehua 7 min. Nosta pinaatit terässiivilässä kattilan päälle ja keitä minuutti. Kaikki on näin valmista yhtä aikaa. Huuhdo pinaatti kylmäksi ja purista vesi pois. Kaada perunat lävikköön ja pane munat kylmään veteen jäähtymään. Kuori munat ja leikkaa ne neljään osaan.

Kuumenna paistinpannussa hieman öljyä. Pehmennä sipuleita ja porkkanoita n. 5 min. Lisää kerma ja kiehauta. Ota pannu levyltä, lisää sitruunamehu, sinappi, juusto ja persilja. Pistä pinaatti, kala ja munat uunivuokaan sekaisin. Kaada kermaseos päälle. Soseuta perunat, lisää hieman öljyä, suolaa ja mustapippuria (ja muskottia). Levitä sose vuokaan päällimmäiseksi.

Kypsennä 225 asteisessa uunissa n. 30 min, kunnes pinta hieman ruskistuu.

"Tämä meni nyt kyllä kärkeen parhaat ruuat listassa."

"Ja voi että oli HYVÄÄ!!! Ihan oikeasti. Jamie sanoo kirjassaan että tämä on todellista lohturuokaa josta tulee hyvä mieli. Ja ihan totta. Tuli semmonen olo, että pitäisi mennä mummon kutoman peiton alle takkatulen eteen syömään tuota ja katsella samalla ikkunasta kun hiutaleet leijailevat hiljalleen maahan. Aivan mieletöntä! Enkä valehtele yhtään. Minua epäilytti hieman se, että tuohon tuli munia, mutta ne ne vasta olivatkin ihania. Voi kun olisin jakanut syödä enemmän."



Käytin itse tuolloin lohta ja se todella oli hyvää, muista kaloista en osaa sanoa mitään. 30 minuutin paistoaika taisi olla hieman lyhyt sillä pinta ei vielä ehtinyt oikein saada kaunista väriä. Tätä on kyllä pakko tehdä joskus uudestaan nyt kun taas kaivoin sen vähän tähän niinkuin esille.

maanantai 3. syyskuuta 2012

Focaccia - Katiskatar retroilee

Päätinpä toimia nyt niin, että perustan tällaisen tekstisarjan jonka nimi on Katiskatar retroilee. Nämä ohjeet ovat siis vanhan blogini puolella jo nähty, mutta haluan ne tännekin vielä kaivaa esiin niiden loistavuuden takia. Aloitetaan ihanaisesta focacciasta, jota tulee tehtyä melko harvoin kun se on olevinaan vähän työläämpi leipä, mutta onhan se hyvääkin, ei siitä mihinkään pääse. Alunperin olen postannut tämän vanhassa blogissa 1.2.2010.

Taikina:
1,7 dl vettä
330 g erikoisvehnäjauhoa (itsehän olin laittanut vain 200 g)
20 g oliiviöljyä
12 g hiivaa
1 tl suolaa
Voiteluun:
0,5 dl oliiviöljyä
0,5 dl vettä
1/2 tl suolaa
Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää veteen hiljalleen jauhot, öljy ja lopuksi suola. Vaivaa hetki. Laita kelmu ja liina kulhon päälle ja anna taikinan kohota n. 45 min.
Levitä vuoan (halkaisijaltaan n. 28 cm) pohjalle öljyä (Itse paistoin leivinpaperin päällä eikä vähien jauhojen takia tullut ihan koko pellin kokoista). Muotoile taikina vuoalle ja tee sormilla koloja. Levitä voiteluun tehtyä sekoitetta reilusti taikinan päälle. Laita taas kelmu päälle ja anna kohota 30-45min.

Ennen uunia.
 Korjaile hieman reikiä ja laita uuniin. 200 astetta noin 18-25 minuuttia.

Söimme focaccian tuolla kertaa täytettynä illalliseksi.
Ja hyväähän se tosiaan oli, muistan vieläkin kuinka myyty olin tuosta ohjeesta. Jokusen kerran on tuon jälkeenkin tullut focacciaa tehtyä ja herkku mikä herkku. Täytyypä taas ottaa asiakseen tehdä tätä.

tiistai 21. elokuuta 2012

Broilerpiirakka

Ravintolapäivän hulinoissa päätin tarjoilla hyväksi havaittua broileripiirakkaa, joka alunperin löytyi Decapitated-blogista. Decapitatedilla nimi oli Syntisen hyvä broileripiirakka - ja sitä se tottavie onkin. Alla oma versiointini piirakasta:

Pohja
9 dl vehnäjauhoja
2 dl Mummon perunamuussijauhetta
6 tl kuivahiivaa
1,5 tl sokeria
1,5 tl suolaa
2 dl sulatettua voita (1 dl painaa n. 90 g joten 180 g)
4,5 dl maitoa

Täyte
500 g broilerin maustamattomia suikaleita
suolaa, mustapippuria ja cayannepippuria
200 g aurinkokuivattu tomaatti-tuorejuustoa
75 g creme fraichea
2 punasipulia
3 porkkanaa
2 tlk ananaspaloja
200 g emmentalraastetta
tuoretta oreganoa

Kuulota silputtu punasipuli öljytilkassa pannulla. Siirrä sivuun odottamaan. Ruskista kanasuikaleet öljytilkassa ja lisää sekaan karkeahko porkkanaraaste, mausta suolalla, mustapippurilla ja cayannepippurilla, anna kypsyä hetki, anna jäähtyä.

Sekoita kuivat aineet keskenään (-1 dl vehnäjauhoja) ja lisää kädenlämpöinen maito-rasvaseos. Vaivaa hyvin lisäämällä jäljelle jäänyttä vehnäjauhoa tarvittaessa. Kauli taikina uunipellille. Sekoita keskenään tuorejuusto sekä creme fraiche ja levitä pohjan päälle ihan reunoille asti. Lisää päälle kanat porkkanoineen, valutetut ananaspalat sekä punasipuli. Lisää vielä reilusti silputtua oreganoa sekä juustoraaste. Paista 200 asteisessa uunissa 40-45 min, kunnes piirakassa on kaunis väri.

Siinä se pötköttää, ei ihan paras kuva mitä olisi voinut olla, mutta enpä muistanut kotona etukäteen kuvailla. Eli on autenttinen ;)
Piirakka on todellakin erittäin herkullinen. Tästä epäilemättä tulee meidän pippaloiden uusi suosikki. Piirakka on lisäksi melko helppo tehdä ja makuvaihtelua saa kun vaihtaa tuorejuustomaun toiseen. Ja huom. tämä on ehkä helpoin taikina ikinä käsitellä. En vaivaillut tätä kovinkaan paljoa, vaan ennemminkin vain sekoitin riuskasti ja hienosti levittyi pellille kaulimen avulla. Useinhan piirakkataikinoiden pohjien kanssa se on aina sellaista läträämistä että hermohan siinä menee.

maanantai 20. elokuuta 2012

Neljän piirakan tähden

Kauan odotetun Ravintolapäivän aamu valkeni pilvisenä ja kaikki mahdolliset säätiedotukset lupailivat sadetta alkaen klo 12. Muun muassa tästä syystä tunnelma oli jännittynyt ja odottava. Itselläni aiheutti vielä harmaita hiuksia se, että tehtyäni edellisenä iltana kaikki pääasiassa valmiiksi, nautiskelin aamusella rauhallisesta lehdenluvusta ja aamiaisesta ja yhtäkkiä tajusin että pitää lähteä alle puolessa tunnissa. Siinä vaiheessa myös selvisi että autossa oli yksi rengas mennyt tyhjäksi, joten lennossa vara-auto alle. Tämä oli kuitenkin selvästi kohtalon johdatusta, sillä vara-auton rekisterinumerokin oli sitä mieltä, että herkkuja oli luvassa :)

Hinnasto johon jouduimme yksi kerrallaan vetämään ruksit päälle kun tuotteet loppuivat. Lopulta oli vain mehua jäljellä.

 Neljä Jyväskyläläistä ruokabloggaajaa olivat siis kukin tahoillaan valmistelleet omat osuutensa päivän menusta sekä muista pikkuaskareista. Mukana hääräsivät Henskis, Makuturisti sekä Pikku Leijonan Emäntä. Piirakkavalikoimamme koostui jokaisen itsenäisesti valmistamasta piirakasta, eli kuten nimikin sanoo, neljää erilaista piirakkaa oli tarjolla: Henskiksen omenapiirakkaa, Makuturistin kasvispiirakkaa, Pikku Leijonan Emännän mustikkapiirakkaa ja itse tein broileripiirakkaa jonka ohje löytyy blogista lähipäivinä. Muiden piirakoiden ohjeet löytyvät sitten yllä olevien linkkien takaa.

Piirakkakantamuksilla varustautuneena kokonnuimme klo 12 Kankaan entisen paperitehtaan alueelle, jossa meitä jo odottikin valmiina paikanpäältä järjestyneet pöydät. Alkoi kuumeinen somistaminen ja kattaminen ja luvattujen tuolien odottaminen. Potentiaalisia asiakkaita alkoi pörrätä ympärillä jo hyvissä ajoin. Saatuamme kaiken jotakuinkin valmiiksi, avasimme ravintolamme hieman etuajassa. Kuitenkin, kun kerran kyseessä oli todellakin neljän ruokablogistin ravintola, oli ensin vuorossa antaumuksellinen valokuvaaminen. Pitihän omien pikku kätösten jälki saada ikuistettua blogien arkistoihin.
Valokuvaamisen jälkeen siis puoti auki. Seuraava muistikuva itselläni onkin sitten melkeinpä se, kun piirakat alkoivat olla melkoisen lopussa ja kysyin joltakulta "mitä kello on?" Vastaus: 13.30. Olimme siis olleet auki ehkä noin 40 min. Aikamoisella tohinalla piirakat katosivat parempiin suihin.

Piirakat ja mehu näyttivät siis maistuvan ja hakipa joku jopa laatikollisen piirakkaa mukaansakin tehtyään ensin antaumukselliset makutestit paikanpäällä. Itsehän emme päässeet sitten tuotoksiamme maistelemaan ollenkaan, mikä sikäli oli suuri harmi koska herkkuja kaikki olisivat taatusti olleet.

Lopultakin, vaikka säätiedostukset huonoa keliä povasivatkin, oli keli oikeinkin kaunis ja leppoisa. Tämä ja paikalla ollut kirpputoritapahtuma oli houkutellut paikalle paljon innostuneita herkkusuita. Itse olimme varmasti kaikkein surullisimpia siitä, että jouduimme sulkemaan ravintolamme niin hyvissä ajoin. Ensi kerralla osaamme siis varautua paremmin.

Tässä jäljellä olevien tuotteiden kirjo siinä vähän ennen kahta.
 Kaikenkaikkiaan, kokemus, niin nopea kuin se olikin, oli erittäinen mukava. Uskoisin, että ei jää meidän viimeiseksi ravintolapäiväkokeiluksi. Hauskaa oli ja uusia ideoita tuleville ravintolapäiville alkoi jo samana päivänä putkahdella yhden jos toisenkin blogisisaren suusta. Aika näyttää mitä tulevan pitää :)

Kiitos vielä tapahtuman järjestäjille jotka tarjosivat mielenkiintoisen miljöön ravintolan perustamiseen. Kiitos myös kaikille asiakkaille että olitte tulleet meitä tukemaan ja maistelemaan kättemme jälkiä.

Ja ennenkaikkea lämmin kiitos ihanaisille blogisiskoille, joita ilman en taatusti olisi ravintoloiksijaksi lähtenyt.
 

perjantai 17. elokuuta 2012

Ravintolapäivä 19.8.2012

Jälleen on aika ravintolapäivän. Aikaisemmin vain asiakkaana toimittuamme päätimme kolmen muun ruokabloggaajan kanssa pistää pystyyn oman ravintolan. Ravintolamme Neljän piirakan tähden tarjoaa nimensä mukaisesti erilaisia piirakoita. Itseni lisäksi keittiöhommissa hääräilee Henskis, Makuturisti sekä Pikku Leijonan Emäntä.

 
Ravintolamme löydät saapumalla Kankaan vanhan paperitehtaan alueelle, jossa sunnuntaina tapahtuu paljon muutakin kivaa kuin vain meidän yhteisen projektimme huipennus. Tarjolla on useiden muidenkin pop-up ravintoloiden antimia sekä kirpparitunnelmaa.

Muutamia juttuja tapahtumasta löydät Suur-Jyväskylän lehdestä sekä Keskisuomalaisesta täältä ja täältä. Lisätietoja Ravintolapäivästä Kankaalla löytyy tapahtuman Facebook-sivuilta ja meidän ravintolaamme voit tutustua niin ikään Facessa.

Lämpimästi tervetuloa siis tulevana sunnuntaina Kankaan alueelle maistelemaan herkkuja ja tekemään kirpparilöytöjä!

maanantai 13. elokuuta 2012

Pähkinäsuklaatorttu

Aloitetaan tämän uuden blogin historian Kinuskikissan Pähkinäsuklaatortulla. Eli jääkaapissa ollut Nutellapurkki alkoi lähestyä parasta ennen päiväystään, joten siitä inspiroiduin etsimään reseptia jossa käytetään Nutellaa. Kinuskikissalta tosiaan löytyi helpon ja herkullisen kuuloinen ohje. Tein itse vain puolikkaan annoksen ja hieman muunnellen, alla oma versioni.

Murotaikina:
62 g voita
1/2 dl sokeria
1/2 kananmunaa
1 1/4 vehnäjauhoja
1/2 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
Vaahdota pehmeä rasva ja sokeri. Vatkaa muna sekaan. Lisää loput aineet ja sekoita tasaiseksi nopeasti. Painele taikina 15 cm irtopohjavuoan pohjalle. Paista 200 asteessa 10-13 min kunnes pohja on saanut hieman väriä. Kun pohja on jäähtynyt, nosta tarjoiluvadille ja laita ympärille pesty irtopohjavuoan reuna.

Täyte:
1 1/4 dl kuohukermaa
50 g venäläistä jugurttia
reilu 1/2 dl Nutellaa
1 rkl kiehuvaa vettä
1/2 levy liivatetta
Kostuta pohja tilkalla maitoa jos muistat, itse unohdin ihan kokonaan. Laita liivatelehti kylmään veteen likoamaan n. 5 min. Vatkaa kerma vaahdoksi. Sekoita keskenään jugurtti ja Nutella ja lisää kermaan. Purista liivatteesta liika vesi pois ja sulata se kiehuvaan vesitilkkaan. Lisää nauhana kermaseokseen koko ajan sekoittaen. Kaada täyte pohjan päälle ja anna hyytyä kylmässä muutama tunti, mielellään jopa yön yli. Poista  irtopohjavuoan reuna ja koristele halutessasi.

Ei ollut aikaa eikä tarvikkeita koritella ja "tarjoiluvadin" virkaakin toimitti muovirasian kansi, joten kaunishan tämä ei ole, mutta toimi mökkioloissa moitteettomasti.
Tämä kakku todellakin parani seuraavaan päivään levättyään. Oli hyvää silloin samana päivänäkin, mutta aivan taivaallista sitten seuraavana päivänä. Tätä tulen takuuvarmasti tekemään toisenkin kerran. Suosittelen lämpimästi.

sunnuntai 12. elokuuta 2012

Katiskatar on muuttanut

Vuoden 2010 tammikuussa pitkällisen pohdinnan jälkeen päätin perustaa oman ruokablogin. Etsiessäni blogilleni alustaa, jostain syystä päädyin vuodatuksen puolelle. Nyt vajaa kolme vuotta myöhemmin se näytti osoittautuvan virhevalinnaksi kun vuodatuksen kuvapalvelimet kaatuivat kesäkuun lopulla ja veivät mennessään kaikkien vuodatuslaisten blogien kuvat mennessään alkaen elokuusta 2009. Omaan blogiini ei siis jäänyt kuvan kuvaa.

Tässä tämän blogin ensimmäinen KUVA :) Kuvattu eilen 11.8. Päijänteeltä.
Tästä syystä luottamukseni vuodatusta kohtaan koki kovan kolauksen ja koin tarpeelliseksi aloittaa uudelleen puhtaalta pöydältä ja kuten moni muukin tässä tilanteessa kärisnyt bloggaaja, lähdin etsimään blogilleni kokonaan uutta kotia. Ja tänne siis päädyimme, blogspotiin.

Eli tervetuloa kaikki rakkaat vanhat lukijat ja uudet tuttavuudet tottakai myös. Toivottavasti pääsemme alkukankeuksien jälkeen yhteisymmärrykseen blogspotin kanssa ja bloggailusta tulee taas yksi rakkaimmista harrastuksista sen sijaan että edes sen ajattelminen kiukuttaa :)

Terveisin,
Katiskatar